29.10.2020

Helsinki panostaa kaupunkilaisten arkiliikkumiseen enemmän kuin koskaan

Markkinointi ja viestintä
Helsingin kaupunki
Helsinki haluaa lisätä kaikenikäisten kaupunkilaisten arki- ja hyötyliikkumista. Muutostarve liikkumisen lisäämiseksi on valtava ja maailmanlaajuisesti tunnistettu, mutta ratkaisua liikkumattomuuteen on haettu kapeasti liikuntaharrastuksista. Todellisuudessa vapaa-ajan liikunta on osin jopa yleistynyt, mutta yhä harvempi kaupunkilainen liikkuu riittävästi. Helsinki on nostanut liikkumisen kaupunkistrategiansa kärkihankkeeksi ja käynnistänyt konkreettisia liikkumiseen kannustavia toimenpiteitä neuvoloissa, kotihoidossa, työpaikoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja kaupunkiympäristön suunnittelussa. Torstaina 29.10. kaupunki julkistaa kansainvälisestikin ainutlaatuisen Liikkumisvahdin, joka tuo näkyville liikkumisen lisäämiseksi tähtäävän toiminnan ja kaupunkilaisten liikkumisen määrän. Jatkossa Liikkumisvahti auttaa tunnistamaan teot, jotka vaikuttavat liikkumiseen parhaiten.

 

Liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti tunnettu terveysriski ja ennenaikaisten kuolemien neljänneksi merkittävin aiheuttaja. Sen haittavaikutukset näkyvät muun muassa sairauspoissaoloina, arjen toimintakyvyn heikentymisenä ja elämänlaadun huonontumisena. Helsinki tarttui liikkumattomuushaasteeseen vuonna 2018 käynnistämällä kaupunkistrategian kärkihankkeena liikkumisohjelman. Se toi liikkumisen lisäämisen kaikkien kaupungin palveluiden agendalle – myös niiden, jotka eivät ole aiemmin mieltäneet itseään liikkumisen edistäjiksi. Liikkumisohjelman keskeinen viesti on, ettei kaupunkilaisten liikuttamista voi ulkoistaa yksin liikuntaharrastusten varaan. Esimerkiksi koululaisista yli 80 prosenttia harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa, mutta silti vain 30 prosenttia liikkuu riittävästi. Lopulta kysymys on pienistä arjen teoista, kuten säännöllisten seisomaan nousujen ja askelten tietoisesta lisäämisestä jokapäiväiseen elämään.

”Liikkumattomuuden juurisyitä ei ole täysin ymmärretty. Kuvitellaan, että ongelma ratkaistaan yksin liikunnan avulla. Monelle tulee siksi yllätyksenä, että aktiivinenkin liikunnan harrastaja voi liikkua arjessaan liian vähän. Helsingissä olemme hyökänneet liikkumattomuuden kimppuun laaja-alaisesti uudenlaisella tekemisellä. Kysymys on näkökulman laajentamisesta, osaamisesta, asenteista, oivalluksesta, sitoutumisesta ja uudenlaisesta tekemisestä. Huomio täytyy kiinnittää liikunnan sijaan aikaan, jonka käytämme valveilla ollessamme paikallamme istuen”, toteaa Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori.

Kaupunkilaisia on tavoitettu lukuisin eri tavoin. Esimerkiksi jo yli 4 600:lla kotihoidon asiakkaalla on otettu käyttöön liikkumissopimus ja kaikkien kaupungin työntekijöiden koneelle on asennettu taukoliikuntaohjelma, jota on käytetty yli 700 000 kertaa. Koulupihoja on kunnostettu, kaupunkipyörien määrää on lisätty ja katukuvassa on nähty mainoksia, jotka kannustavat kävelemään seuraavalle pysäkille. Poikkihallinnollisen lähestymistavan ja tiedolla johtamisen avulla Helsinki tuli palkituksi Suomen liikkuvimpana kuntana vuonna 2019.

 

Seuranta-alustan avulla tunnistetaan toimivimmat toimenpiteet

Helsingin liikkumisohjelman toteutuksessa on alusta asti nojattu tutkittuun tietoon ja sen valmistelusta lähtien yhteistyö tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa on ollut säännöllistä. Kootakseen hankkeen lähtökohdat, tavoitteet, toimenpiteet ja edistymisen yhteen, liikkumisohjelma lanseeraa kaikille avoimen seuranta-alustan, Liikkumisvahdin, joka tuo näkyville kaupungin konkreettiset teot liikkumisen lisäämiseksi. Läpinäkyvän seurannan toivotaan lisäävän toimijoiden, kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten tietoisuutta käynnissä olevista toimenpiteistä ja liikkumismahdollisuuksista.

”Olemme päässeet konkreettisilla teoilla alkuun liikkumattomuuden selättämisessä. Työ on kuitenkin kesken ja vaatii pitkäaikaista sitoutumista. Liikkumisvahti kokoaa yhteen selkeällä tavalla käynnissä olevat toimenpiteet liikkumisen lisäämiseksi, kuten myös tiedon siitä paljonko helsinkiläiset liikkuvat. Seuraamalla liikkumisohjelman mittaristoa pitkäjänteisesti voimme tehdä tulkintoja siitä, teemmekö oikeita asioita ja toimimmeko kaupunkilaisten arkielämän näkökulmasta vaikuttavasti”, toteaa liikuntajohtaja Tarja Loikkanen.

Tämänhetkiset liikkumisohjelman toimenpiteet toteutetaan vuosina 2018-2021. Niiden vaikutukset kaupunkilaisten liikkumiseen nähdään vasta pidemmällä aikavälillä, noin viiden vuoden sisällä. Tietoa kaupunkilaisten liikkumiskäyttäytymisestä kerätään lukuisilla kyselyillä ja liikemittauksilla tulevien vuosien aikana.

Kaikkiin 57 käynnissä olevaan tai jo toteutettuun toimenpiteeseen, kaupunkilaisten liikkumisesta kerättyyn tietoon, sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta mittaaviin mittareihin voi tutustua kaikille avoimessa Liikkumisvahdissa.

 

Liikkumisohjelma on Helsingin kaupungin strateginen kärkihanke, jonka tavoitteena on saada kaupunkilaiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän. Ohjelmassa on kysymys liikkumisen aiempaa kokonaisvaltaisemmasta ymmärtämisestä, edistämisestä ja koordinoinnista. Ohjelmalla ei haluta patistaa tai painostaa, vaan tuoda positiivisella tavalla esiin kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia liikkumiseen. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten asenteisiin, madaltaa liikkeelle lähtemisen kynnystä ja lisätä liikkumisen iloa. Päämääränä on, että liikkuminen Helsingissä on helppo, sujuva ja houkutteleva arjen valinta.

 

Lisätiedot

Minna Paajanen
Projektipäällikkö
040 726 2623
minna.paajanen@hel.fi

Elisa Kaaja
Projektikoordinaattori
040 190 4576
elisa.kaaja@hel.fi

Viimeisimmät artikkelit