Ihan tavallista, liikkuvaa elämää – Kirstille liikkuminen arjessa on itsestäänselvyys

Kirsti Westerlund, 83, tiedostaa liikkeen vaikutuksen toimintakyvyn säilymiseen, ja siksi pitää huolta liikkuvan arjen rutiineista. Kilpaurheilua ja tavoitteellista liikuntaa hän ei ole koskaan kokenut omakseen, mutta nauttii luonnossa liikkumisesta ja fyysisesti aktiivisesta elämästä. Vaikka ikääntyminen on tietyistä asioista luopumista, on hän päivittäin kiitollinen siitä, mihin omat resurssit vielä riittävät.

 

Kirsti ei ole koskaan elämänsä aikana harrastanut kilpaurheilua tai panostanut johonkin tiettyyn lajiin tavoitteellisesti. Nuoruuden ajan liikuntaharrastuksetkin olivat lähinnä kuulumista ryhmään. Kesät ja talvet vietettiin kavereiden kanssa pesistä pelaten, luistellen, hiihdellen ja uiden. Aikuistuttuaan Kirsti on löytänyt oman tapansa liikkua luonnosta. Koko ikänsä hän on nauttinut muun muassa marjastamisesta ja sienestämisestä.

– Tietysti sitten kun jäin eläkkeelle, niin tuli enemmän aikaa sille kaikelle. Lapsenlapsetkin olivat silloin pieniä, ja heidän kanssaan vietin paljon aikaa luonnossa ja saaristossa. Sellaista ihan normaalia elämää, mutta onhan sekin liikkumista, Kirsti kertoo.

Viimeisimpinä vuosina Kirsti on alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota liikkumiseen, ja yrittänyt ylläpitää arjen aktiivisuutta tietoisesti, sillä on huomannut liikkeen vaikutuksen kokonaisterveyteen. Hän tiedostaa olevansa 83-vuotiaaksi kohtuullisen hyväkuntoinen.

– Uskon että olisin huonommassa kunnossa, jos en liikkuisi. Liikkuminen on hyvin konkreettista ja ylläpitävää. Siksi koen, että tästä on hyötyä.

Kirsti korostaa sitä, että liikkuminen täytyy mieltää arjen rutiiniin. Itse hän kävelee päivittäin 4-6 kilometriä, toisinaan kaksikin kertaa päivässä. Hän myös korostaa kodinhoitoon liittyvää hyötyliikuntaa, jota tulee ihan kaupassa käydessä, siivotessa tai ruokaa laittaessa. Vaikka arkiliikkumisen tarpeesta ja hyödyistä on edelleen tarpeen puhua, Kirsti kokee, että ikäihmiset ovat hyvin tiedostaneet liikkumisen merkityksen.

– Arjen liikkumisen tulisi olla sellaista, että tuntee mielihyvää. Että kun tulee lenkin jälkeen kotiin, niin on tunne, että on antanut itselleen jotain. Mielihyvä minkä siitä saa, on paras kannustin. Ei patistaminen, pakottaminen tai syyllistäminen. Jos taas alkaa tuntea huonommuutta, ei kannata alkaa kilpailla kenenkään kanssa enää tässä iässä, hän toteaa.

 

Digitaidoista ratkaisu niin liikkumattomuuteen kuin yksinäisyyteenkin

Korona-aika on vaikuttanut niin Kirstin harrastuksiin kuin monen muunkin. Ennen koronaa hän kävi aktiivisesti uimahallissa vesijuoksemassa, keskimäärin pari kertaa viikossa. Kun uimahallit menivät kiinni, Kirsti sanoo huomanneensa heti puutteen, eikä kävely yksin korvannut totuttua liikuntaa. Siksi etäjumpista on ollut suuri apu, ja niistä onkin tullut osa Kirstin jokapäiväisiä arjen rutiineja.

– Liike on lääke, ja kenties se on tämä voimahomma, jota vanhukset pitäisi saada enemmän harrastamaan, jotta lihakset pysyisivät paremmassa kunnossa, hän sanoo.

Etäjumppia Kirsti kiittelee siitä, että tarjolla on monipuolisia harjoituksia. Koronan aikana hän on huomannut, että etäjumpat ovat tuoneet uuden ulottuvuuden arkeen myös henkisesti. Teams-jumppien myötä voi tuntea olevansa osa ryhmää, kun muitakaan tapaamisia ei ole ollut.

– Teamsin kautta on tämän myötä tullut muitakin sosiaalisia kontakteja, ja se on mielestäni myös auttanut jaksamaan koronan aikana, kun voi olla yksinäisyyttä ja voimavarat vähissä, Kirsti kiittelee.

Kirsti toivoisi, että etäjumppamahdollisuus säilyisi koronan jälkeenkin. Hän myöntää, että monella ikätoverilla on ennakkoluuloja ja pelkoja digilaitteita kohtaan, ja opastusta tarvittaisiin. Hänellä itsellään on ollut apuna pojanpoika, joka on auttanut tarvittavien laitteiden hankinnassa, niiden käytössä sekä digitaitojen oppimisessa. Hänen mielestään olisi tärkeää, että myös yhteiskunta auttaisi vanhuksia konkreettisesti digitaitojen oppimisessa, sillä kaikilla ei ole nuorta jälkikasvua siinä tukemassa.

– Kaikki ikäryhmäthän kärsivät kontaktien puutteesta, mutta vanhukset erityisesti. Itse totesin tämän vuoden alussa, että kyllä se kurjalta alkoi tuntua, kun näistä jäljellä olevista vuosista oli vuosi mennyt, ja kaikki on vähän niin kuin sumussa.

Sitten Kirsti oli huomannut Kallion kirjaston ilmoituksen digituesta, jota tarjotaan yksityisaikoina kaupunkilaisille. Hän ilmoittautui ja päätti mennä hakemaan lisäopastusta digilaitteiden käyttöön. Tällaista hän toivoisi näkevänsä lisää.

 

Uusia tapoja liikkua, jäljellä olevilla resursseilla

Nykyään kävellessään ja erityisesti samanaikaisesti jutellessaan Kirsti huomaa, ettei ihan samalla tavalla enää hengitys kulje kuin ennen, eikä juoksemaan enää pysty. Hän kokee, että erilaiset vaivat ja toimintakyvyn rajoitteet ovat luonnollinen osa ikääntymistä, mutta jäljellä olevaa terveyttä on pyrittävä hoitamaan niin hyvin kuin mahdollista.

– Tässä iässä tietysti tulee luopumisia, itse en enää esimerkiksi voi yksin lähteä sieneen tai marjastamaan. Huomaa, että on jo paljon jäykempi ja tasapainon hallinta ja muu ei luonnossa kulkemiseen enää riitä. Kun on joutunut luopumaan luonnosta liikkumisesta, on vaan löydettävä olemassa olevista asioista itselleen sopivaa tekemistä.

Uimahallien avautumista Kirsti odottaa innolla, sillä hän on kokenut uimahallissa käymisen myös sosiaalisesti merkittävänä osana arkea. Vesijuoksemassa käy paljon muitakin eläkeläisiä, ja sitä kautta on muodostunut uusia hyvänpäiväntuttuja. Vaikka iän tuomat muutokset näkyvät ja uusia liikkumistapoja on täytynyt menetettyjen tilalle löytää, Kirsti on silti kiitollinen.

– Kyllä sitä päivittäin tuntee suurta kiitollisuutta, että pystyy ilman rollaattoria ja keppejä kulkemaan. Lähipiirissä on niitäkin, joilla on valitettavasti fyysinen kunto mennyt huonompaan. Itse pyrin pitämään loppuun saakka mahdollisimman positiivisen mielen ja ylläpitämään liikkumista niillä eväillä, joita itsellä jäljellä on, hän toteaa.

 

Kiinnostuitko digituesta?

Helsingin kaupunki tarjoaa digitukea yli 150 kaupungin toimipaikassa. Suosituimpia ovat kirjastot, asukastalot, palvelukeskukset, työväenopiston toimitilat, nuorisotilat sekä Oodi ja International House Helsinki. Näissä toimipaikoissa kaupunkilaisia opastavat kaupungin työntekijät tai esimerkiksi Enter ry:n kouluttamat vapaaehtoiset. Lue lisää: https://digituki.hel.fi/fi/.

Yle Jumppahetki

Seniorijumppa – helsinkikanava.fi

Voima- ja tasapainoharjoittelu -videoita (Ikäinstituutti)

Etäliikuntaryhmä Teamsin välityksellä 30.8.-16.12.2021 maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11.00-11.30.

Vesijumpat

Seniorisäpinät