Koulumatkapyöräily kuuluu kaikille

Koulumatkapyöräily on suomalaisen pyöräilykulttuurin kummajainen: yhtäältä toivomme, että lapset kulkisivat kouluun omin voimin ja toisaalta pidämme lähes itsestäänselvyytenä pienimpien koululaisten pyöräilyn rajoittamista. Pyöräilyrajoitukset, tai suositukset, kuten niitä kouluissa tavataan kutsua, rajaavat pyöräilyn tavallisesti ainakin 1.-luokkalaisten, joskus myös 2.-luokkalaisten ulottumattomiin. Suositus tulkitaan helposti kielloksi, vaikka viime kädessä koulumatkojen kulkutavasta päättävätkin koululaisten huoltajat.

 

Koululaisten pyöräilymahdollisuuksiin vaikuttavat koulumatkan liikenneympäristö, koulun toimintakulttuuri ja perheiden liikkumiskulttuuri. Koulumatkapyöräilyä rajoitettaessa vedotaan tyypillisesti kahteen asiaan: aikuiset ovat epävarmoja lasten pyöräily- ja liikennetaidoista ja liikenneympäristö koetaan lapsille liian haastavaksi. Molemmat esteet ovat suhteellisen helposti poistettavissa, jos tahtoa löytyy.

Pyöräilytaitojen ja liikennevalmiuksien opettamiseksi löytyy runsaasti varhaiskasvatukseen ja peruskouluihin sopivaa aineistoa. Lisäksi kouluilla on mahdollisuus osallistua monenlaisiin omin voimin liikkumista ja kestävää elämäntapaa tukeviin kampanjoihin lähestulkoon ympäri vuoden.

 

Viihtyisä ja turvallinen ympäristö

Anna arjen liikuttaa!

Pyöräilyn suosittelemisen soisi jo muuttuvan arkipäiväksi kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka-asteilla. Syitä on monia. Omin voimin kuljetut koulumatkat lisäävät lasten päivittäistä liikkumista merkittävästi ja ympäri vuoden. Tämä on jo tuttua. Sen sijaan Suomessa on varsin vähän keskusteltu siitä, miten henkilöautoliikenteen vähentäminen koulun lähiympäristössä lisää koulujen piha-alueiden viihtyisyyttä ja sosiaalisuutta. Hengitykselle haitallisten pienhiukkasten ja korvia ärsyttävän liikenteen melun väheneminen tekee koulun pihasta miellyttävän paikan oleskella.

Koulumatkoissa on se mainio ulottuvuus, että ne koskevat tasapuolisesti kaikkia. On aikuisilta kovin lyhytnäköistä estää lasten vapaa liikkuminen ja ulkoilu. Pyöräily on tapa liikkua paikasta toiseen, tapa viettää aikaa yhdessä, tapa virkistyä ennen koulupäivää ja sen jälkeen ja tapa vähentää autoilua koulujen lähiympäristössä.

Lapsella on oikeus pyöräillä ja aikuisilla velvollisuus auttaa lasta pyöräilemään. Lasten omin voimin liikkumisen tukemiseen tarvitaan “koko kylä”: perheet, päiväkodit, koulut, kunnat ja kaupungit. Pyöräilytaitojen harjoittaminen, liikenteessä liikkumisen varmuuden lisääminen, perusliikennesääntöjen opettelu ja ajamisen ilosta muistuttaminen on parasta, mitä aikuinen voi lapselle tarjota. Oppiminen tapahtuu oman kokemisen ja tekemisen kautta.

 

Fiksusti kouluun

Keväällä 2020 käynnistynyt Fiksusti kouluun -ohjelma on koonnut yhteen eri toimijatahojen tuottamia pyöräilyn oppimateriaaleja, joita voi hyödyntää kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja kodeissa lasten pyöräily- ja liikennevalmiuksien tukemiseksi. Sivuilta löytyvät myös ajankohtaiset linkit tuleviin kampanjoihin ja tapahtumiin. Tavoitteena on pyöräilevän elämäntavan juurruttaminen koululaisten ja perheiden arkeen ja koulujen toimintakulttuuriin. Omin voimin liikkuminen vähentää samalla autoliikennettä koulujen lähiympäristössä.

Ilon ja vapauden tunteet kuuluvat olennaisesti pyöräilyyn. Siksi leikki ja pelit ovat hyvä tapa opetella pyöränkäsittelyä hauskasti ja ikään kuin sivutuotteena. Pyöräilyleikit ja monipuoliset pyörää hyödyntävät oppitunnit tuovat varmuutta pyörän käsittelyyn hauskasti ja huomaamatta. Vastuullista elämäntapaa kehittää taito pitää huolta oman pyörän kunnosta. Pyörää rennosti ja luontevasti käsittelevä lapsi, nuori ja aikuinen pystyy liikenteessä liikkuessaan keskittymään havainnointiin ja vuorovaikutukseen muiden liikkujien kanssa. Koskaan ei ole liian myöhäistä kehittää sujuvan pyöräilyn taitoja.

Lasta voi opettaa pyöräilemään monipuolisissa liikenneympäristöissä jo potkupyöräilyiästä eli noin 2-vuotiaasta ylöspäin. Pienestä saakka pyöräillyt koululainen on jo varsin kokenut polkija. Silti koululaisen kanssa voi pyöräillä koulumatkan juuri niin pitkään, kun siihen on tarvetta.

Lasten omin voimin liikkumisen turvaamiseksi liikenneympäristöä täytyy muuttaa turvallisemmaksi. Tämäkään ei vaadi ihmeitä: pyöräliikenteen erottelu sekä autoliikenteestä että jalankulusta, ajonopeuksien laskeminen ja risteysalueiden turvallisuutta lisäävät hidasteet ovat hyvä alku. Moottoriajoneuvoliikennettä koulun lähiympäristössä on syytä rajoittaa ja välttämätön saatto- ja huoltoliikenne voidaan ohjata sinne, missä ei liikuta kävellen ja pyörällä. Keinot ovat yksinkertaisia, jos tahtoa löytyy. Fiksusti kouluun -ohjelman verkkosivuilta löytyy jatkossa hyviä esimerkkejä koulujen lähiympäristöjen liikenteen rauhoittamisesta. Parhaat esimerkit löytyvät sieltä, missä kaupungin tai kunnan liikennesuunnittelu ja sivistys- ja opetustoimi tekevät saumatonta yhteistyötä koululaisten omin voimin liikkumisen hyväksi.

 

Sanna Ojajärvi
Kehittämispäällikkö
Pyöräilykuntien verkosto

Varaa tiloja liikkumista ja pelaamista varten

Lataa ilmainen Harrastuspassi Play-kaupasta

Lataa ilmainen Harrastuspassi iStoresta

FunAction harrastusstartti

Operaatio Pulssi – toimintaa 12-18-vuotiaille

Nyt-liikuntaneuvonta