Kuusi tapaa tukea ikääntyneen läheisen arjen aktiivisuutta

Liikkuminen on kaikenikäisille tärkeää, läpi koko elämän. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän liikkeen merkitys kuitenkin korostuu, sillä se vaikuttaa hiljalleen toimintakykyyn ja arjessa pärjäämiseen. Tutkitusti esimerkiksi 1,6 kilometriä viikoittain kävelevät iäkkäät naiset säilyttävät kävelykykynsä vuoden aikana kaksi kertaa todennäköisemmin kuin vähemmän kävelevät naiset. Joskus iäkkään liikkeelle lähteminen on oikeista kannustimista ja onnistumisen kokemuksista kiinni. Siksi meidän jokaisen olisi hyvä puhua ikäihmisten liikkumisen puolesta ja pohtia tapoja, joilla voimme siinä tukea ja kannustaa.

 

Aina ei ole helppoa löytää oikeita sanoja tai tekoja, joilla kannustaa toista liikkumaan enemmän. Meistä kukaan ei tee asioita pakottamalla tai patistamalla, ja siksi ikääntyneiden arjen aktiivisuuden ja omatoimisuuden tukeminen vaatii kärsivällisyyttä ja omien käyttäytymistapojen tarkastelua meiltä jokaiselta. Erityisen tärkeää läheisen roolissa on korostaa niitä resursseja, jotka ikääntyneellä vielä ovat tallella, auttamatta liikaa tai tekemättä asioita toisen puolesta.

Korona-aika toi omat haasteensa ikääntyneiden arkeen, ja moni on saattanut sen vuoksi jäädä aiempaa passiivisempana kotiin istumaan. Koronanjälkeiseen, normaalimpaan arkeen siirtyessä tarvitaankin erityistä kannustusta ja tukea aktiivisuuden palauttamiseen. Näiden kuuden vinkin avulla voit pohtia 75 vuotta täyttäneen, oman läheisen ikäihmisen arkea ja kohtaamisia, joissa voi omalla käytöksellä vaikuttaa positiivisesti arjen liikkumiseen.

 

1. Katkaise ikääntyneen yhtäjaksoinen istuminen

Liika istuminen on haitaksi kaikenikäisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Erityisesti ikääntyneillä, toimintakyvyn heikentyessä, istuminen lisääntyy joskus jopa huomaamatta. Läheinenkin saattaa vahingossa ajautua ajattelemaan, ettei halua hyppyyttää ikääntynyttä tai nostattaa häntä nojatuolista turhaan. Pienillä teoilla ikääntyneen istumista voi kuitenkin katkaista tai vähentää. Kylään tultaessa ei esimerkiksi tulla omilla avaimilla sisään, vaan soitetaan ovikelloa ja odotetaan, että ikääntynyt tulee itse avaamaan oven.

 

2. Älä tee asioita ikääntyneen puolesta, vaan tehkää yhdessä

Hyvin usein läheiset haluavat olla avuksi ja tarjoutuvat siksi tekemään kotitöitä ikääntyneen puolesta tai käymään kaupassa kylään tullessaan. Liian palvelemisen sijaan tulisikin tarkastella, mihin ikääntyneen omat resurssit riittävät, ja missä hän tarvitsee apua. Esimerkiksi arjen askareita tai kaupassa käyntejä voi tehdä ikääntyneen kanssa yhdessä, ei välttämättä hänen puolestaan. Kotitöiden tekeminen, kokkaaminen ja pöydän kattaminen on paitsi mukavaa yhteistä puuhaa, myös tukee ikääntyneen arjen aktiivisuutta ja omatoimisuutta.

 

3. Löydä oikeat motiivit

Jotta aktiivisuuden ja liikkumisen saa aidosti integroitua osaksi jokapäiväistä elämää, on motiivien oltava kohdallaan. Siksi kannattaa pohtia tai selvittää, mikä on juuri omalle läheiselle tärkeää ja mikä häntä aidosti kiinnostaa. Monille omatoimisuuden säilyttäminen ja omassa kodissa mahdollisimman pitkään asuminen on tärkeää. Ikäinstituutin tekemien kyselyjen perusteella liikkumisen lisäämisen vaikutukset näkyvät konkreettisesti ikääntyneiden arjessa. Monet esimerkiksi ryhmäliikuntaa harrastaneet ovat huomanneet, että rappujen kävely onnistuu helpommin ja tasapaino parantuu – ei tarvitse enää pidellä seinistä kiinni.

Lisäksi mieli saa uudenlaista virikettä, kun saa sisältöä elämään – varsinkin jos liikkumisen ohessa on mahdollista nähdä muita ihmisiä. Toisia motivoi siis selvästi sosiaalinen puoli. Innostuisiko läheinen esimerkiksi käymään kävelyillä tai ohjatuissa ryhmissä, jos siellä tapaisi muita ihmisiä? Itseä kiinnostavia asioita voi löytyä myös kodin ulkopuolelta, vaikkapa lintujen bongaus tai lähiympäristön hiljalleen edistyvät rakennustyömaat.

 

4. Älä luovuta

Erityisesti silloin, kun läheisen toimintakyky alkaa heikentyä, vaaditaan läheisiltäkin enemmän houkuttelua ja kannustusta. Jos ikääntynyt ei esimerkiksi innostu lähtemään ulos, voi yrittää muistuttaa edellisestä kerrasta, jolloin lähdettiin ja jälkikäteen oli hyvä mieli. Mitä enemmän tottuu siihen, ettei käy kodin ulkopuolella, sitä korkeammaksi lähtemisen kynnys nousee. Kieltäytymisistä ei tällöin kannata lannistua, vaan jatkaa houkuttelua ja rohkaisua sinnikkäästi.

 

5. Vie läheinen tai naapuri ulos

Ulos lähteminen on aina hyvä tapa lisätä liikkumista, sillä siinä kertyy automaattisesti askelia. Ulkoilu on helppo ottaa tavaksi esimerkiksi jokaisella kyläkäynnillä. Voisiko pöydän ääressä nauttimaan totutut kahvit ottaakin mukaan termariin ja juoda ne ulkona, tai käydä ensin pienellä kävelyllä ja juoda kahvit jälkikäteen? Entä olisiko iäkkään naapurissa tai lähipiirissä joku kaveri, kenen kanssa lähteä ulos, tai tapahtuuko naapurustossa tai lähiympäristössä jonkinlaista aktivoivaa toimintaa? Ulkoiluun voi myös hyvin yhdistää omatoimista kevyttä jumppaa, esimerkiksi penkiltä ylösnousua. Jos kyseessä on toimintakykyisempi iäkäs, voisiko hän innostua jopa ulkokuntosaleista, joita löytyy ympäri kaupunkia?

Jos ei itse ole itse riittävän lähellä, jotta voisi kyläillä ikääntyneen luona ja ulkoilla yhdessä, löytyy nykyään erilaisia palveluntarjoajia järjestöistä, kunnista ja yrityksistä. Esimerkiksi SPR tarjoaa ystävätoimintaa, joka voi sisältää ulkoilua. Lisäksi muun muassa kunnat kouluttavat vapaaehtoisia ulkoiluystäviä. Nykyään myös yritykset tarjoavat vastaavia palveluita.

 

6. Vinkkaa etäjumppamahdollisuuksista

Monien ikääntyneiden kohdalla etäjumpat ovat olleet korona-ajan pelastus, ja tuoneet lisää aktiivisuutta ja sisältöä arkeen omasta kodista käsin. Joillakin ohjattuun jumppaan liikkuminen saattaa olla jo lähtökohtaisesti haastavaa. Valinnanvaraa löytyy suljettujen ryhmien vuorovaikutteisista live-jumpista striimattuihin tallenteisiin, joita voi katsoa ja tehdä silloin kuin itselle sopii. Ikäinstituutin Etäjumppa-hankkeessa huomattiin, että myös kotijumpalla toimintakykyä voidaan parantaa, kunhan se on säännöllistä. Läheiset voivat olla avuksi erityisesti vaihtoehtojen kartoittamisessa, sopivien laitteiden hankkimisessa ja niiden käyttämisessä. Jotkut iäkkäät voivat aluksi arkailla digilaitteiden käyttöä, mutta pikkuhiljaa käytön myötä nekin tulevat tutuksi.

 

5 etäjumppavinkkiä yhdessä kokeiltaviksi

 

Juttua varten on haastateltu Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen –ohjelman suunnittelijaa Heli Starckia.

Yle Jumppahetki

Seniorijumppa – helsinkikanava.fi

Voima- ja tasapainoharjoittelu -videoita (Ikäinstituutti)

Etäliikuntaryhmä Teamsin välityksellä 30.8.-16.12.2021 maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11.00-11.30.

Vesijumpat

Seniorisäpinät