Kynnykset liikkumiseen eivät aina ole fyysisiä

Liikkuminen on ikääntyessä tärkeämpää kuin koskaan. Erityisesti lihasvoimasta ja tasapainosta huolehtiminen mahdollistaa itsenäisestä elämästä nauttimisen ja hidastaa iän mukanaan tuomia muutoksia. Vaikka lihasvoimaa voikin kasvattaa vain lihasta harjoittamalla, tarvitaan lihaksen harjoittamiseen myös mielen voimaa. Se kasvaa elämällä itselleen hyvältä tuntuvaa elämää ja harjoittelemalla turvallisissa ja kannustavissa olosuhteissa.

 

Mielenterveys on oleellinen osa hyvinvointia ja terveyttä. Se on kaikenikäisten voimavara, joka auttaa jaksamaan arjessa, tukee toimintakykyä ja elämässä pärjäämistä. Mielen voimavaroja kertyy elämänkokemuksen myötä. Siksi ikääntyneillä onkin usein enemmän ymmärrystä ja viisautta suhteuttaa asioita sekä taitoja selvitä vaikeista tilanteista ja käsitellä hankalia tunteita, kuin uskotaankaan.

Fyysisen tai kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen ja pelko itsemääräämisoikeuden menettämisestä on yksi ikääntymiseen liittyvä, mielenterveyttä vaarantava tekijä. Liikkumisen merkitys iän karttuessa, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä on kiistaton. Silti kaikki eivät liiku riittävästi, vaikka tarjontaa ja mahdollisuuksiakin olisi. Osalle riittäisi se, että joku kysyisi mukaan, kun yksin ei tule lähdettyä. Osa ei syystä tai toisesta lähde, vaikka pyydetään.

Liikkeelle lähtemisen esteenä olevat korkeat kynnykset eivät aina ole fyysisiä tai näy päälle päin. Ikääntyneet ovat moninainen joukko yksilöitä ja persoonia, jotka ovat syntyneet eri vuosikymmenillä ja kokeneet erilaisia asioita ja aikakausia, elävät erilaisissa elämäntilanteissa ja omaavat erilaisen määrän erilaisia tietoja, taitoja ja muita resursseja. Siksi liikkumisen esteetkin ovat yksilöllisiä. Liikkumattomuuden taustalla voi olla esimerkiksi ikäviä kokemuksia tai erilaisia pelkoja ja häpeän tunteita. Mieli saattaa olla alakuloinen. Ei ole kiinnostavaa toimintaa tarjolla tai tietoa siitä. Puuttuu saman henkinen kaveri, jonka kanssa lähtisi. Ei tunne kuuluvansa joukkoon tai arvostaa ihan toisenlaisia asioita.

 

Omat kyvyt tunnistaen ja lähtökohdat hyväksyen

Hyvää tarkoittavat neuvot ja patistelut liikkua enemmän eivät johda mihinkään, jos ihminen kokee, ettei häntä itseään kuunnella ja arvosteta. Pahimmillaan sitä tuntee, ettei kelpaa sellaisena kuin on eikä saa toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. Pelko, ettei osaa tai yllä kuitenkaan suosituksiin, saattaa lannistaa ja saada tuntemaan huonommuutta.

Aina omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan – tai edes sitä, mitä toivoisi ja haluaisi – ei tunnista itse. Siksi vähän liikkuvien ikääntyvien aktivoiminen edellyttää usein yksilöllistä tukea. Jokainen meistä voi olla jollekin toiselle liikkuvan mielen tukija. Siihen tarvitaan aitoa kohtaamista, läsnäoloa ja kuuntelemista. Huomion kiinnittäminen siihen, mikä jo nyt sujuu hyvin, vahvistaa minäkuvaa pystyvänä ja arvokkaana yksilönä.

Motivaation ja sitoutumisen kannalta on tärkeää, että saa itse olla päättämässä, mitä liikkumisen lisääminen omassa elämässä tarkoittaisi. Itselle mieluinen ja tärkeä tekeminen motivoi yrittämään ja saa kokeilemaan uusiakin asioita. Uteliaisuus ja halu oppia uutta ovat tärkeitä mielen taitoja. Onnistuneet kokeilut taas vahvistavat kyvykkyyden tunnetta, pitävät yllä uskoa tulevaisuuteen ja innostavat tekemään lisää. Varsinainen liikunta voi tulla muun tekemisen sivutuotteena, kun henkiset voimavarat lisääntyvät.

Vaikka askelmäärä jäisikin alle suositusten, toimeliaisuus ja liikuskelu omannäköisessä, hyvältä tuntuvassa arjessa vahvistaa kuitenkin mielenterveyttä. Joustava ja sinnikäs mieli keksii uusia tapoja pysyä liikkeessä ja pitää itsestään hyvää huolta. Hyvään mielenterveyteen kuuluu myös kyky tarvittaessa pyytää ja ottaa vastaan apua.

 

Jutun on kirjoittanut Suomen mielenterveys ry:n Liikkuva mieli ikääntyessä –hankkeen projektisuunnittelija Paula Noresvuo.

Yle Jumppahetki

Seniorijumppa – helsinkikanava.fi

Voima- ja tasapainoharjoittelu -videoita (Ikäinstituutti)

Etäliikuntaryhmä Teamsin välityksellä 30.8.-16.12.2021 maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11.00-11.30.

Vesijumpat

Seniorisäpinät