Liikkuminen katoaa kouluvuosien aikana – yhdeksäsluokkalaisista 90% liikkuu liian vähän

Lähes 3000 peruskoululaista noin 170 koulusta eri puolilta Suomea osallistui keväällä 2018 liikkumisen määrää ja tapoja tarkastelevaan LIITU-tutkimukseen. Ensimmäisen, kolmannen, viidennen, seitsemännen ja yhdeksännen luokan oppilaiden liikkumista ja paikallaanoloa mitattiin liikemittarilla. Tutkimuksen myötä ensimmäistä kertaa oli mahdollista osoittaa, miten paikallaanolo ja liikkuminen muuttuvat kouluvuosien aikana. Karu totuus on, että yhdeksänteen luokkaan mennessä noin 90% oppilaista liikkuu liian vähän.

 

Anna arjen liikuttaa!

Liikkumisen määrä vähenee kouluvuosien aikana. Kun ensimmäisen luokan pojat liikkuvat 31% kevyesti ja 20% rasittavasti tai reippaasti valveillaoloajasta, ovat vastaavat luvut yhdeksäsluokkalaisilla pojilla enää 23% ja 9%. Ensimmäisellä luokalla olevat tytöt liikkuvat valveillaoloajastaan puolestaan 35% kevyesti ja 16% rasittavasti tai reippaasti, yhdeksännellä luokalla luvut ovat pudonneet 23% ja 7%. Fyysisen aktiivisuuden suosituksen (tunti rasittavaa tai reipasta liikkumista joka päivä) saavuttaa ensimmäisen luokan pojista noin 4/5 ja tytöistä noin 3/5. Yhdeksänteen luokkaan mennessä tilanne on kuitenkin täysin muuttunut – yhdeksäsluokkalaisista 90% ei saavuta liikkumissuosituksia (pojista 85% ja tytöistä 94%).

Istuen ja maaten vietetyn ajan määrä kasvaa samaan aikaan ekaluokkalaisten noin 6 tunnista yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen 9 ja poikien 9,5 tuntiin päivässä. Prosentuaalisesti paikallaan vietetty aika on ekaluokkalaisilla noin 43% ja yhdeksäsluokkalaisilla noin 60% valveillaoloajasta. Myös seisten vietetyn ajan määrä kasvaa muutaman prosentin pojilla ensimmäisen luokan 5% yhdeksännen luokan 7%, ja tytöillä vastaavasti seitsemästä kymmeneen prosenttiin.

Liikkumisen määrän lisäämiselle on vahva tilaus, erityisesti yläkouluikäisten osalta. Kun alakouluikäiset pojat liikkuvat vielä keskimäärin noin 1000 ja tytöt noin 800 askelta tuntia kohden koulussa, tippuu vastaava askelmäärä yläkouluikäisillä pojilla keskimäärin noin 600 askeleeseen ja tytöillä jopa alle 600 askeleeseen tunnissa. Arki-iltojen harrastustuntien aikana askelmäärä tuntia kohti kasvaa keskimäärin samoihin lukuihin kuin koulutuntien aikana.

Viikonloppuisin askelmäärät keskimäärin putoavat arkipäivien luvuista. Joten perustellusti voi sanoa, että koulumatkat yhdessä koulupäivän kanssa sekä arki-iltojen harrastustunnit ovat oppivelvollisuusikäisten suurimmat liikuttajat. Toisaalta liikkumista tulisi lisätä kaikkiin kellonaikoihin niin arkena kuin viikonloppuna.

Suurin vaikuttavuus liikkumisen määrään on toimenpiteillä, joilla voidaan vaikuttaa mahdollisimman suureen osaan lapsia ja nuoria. Näitä ovat koulumatkat ja koulussa vietetty aika sekä erilaiset harrastustoiminnat. Erityisesti yläkouluikäisten osalta välitunnin viettäminen koulurakennuksen pihalla sisätilojen sijaan sekä erilaisten matkojen kulkeminen jalan ja pyörällä lienevät helpoimpia tapoja lisätä liikettä isoon osaan vähän liikkuvia nuoria. Lisäksi monilla harrastustoiminnoilla voisi olla mahdollisuus lisätä nuorten liikkumista, erityisesti jos ne tavoittaisivat nykyistä vielä suuremman osan lapsia ja nuoria.

 

Tommi Vasankari
Johtaja, UKK-instituutti

Varaa tiloja liikkumista ja pelaamista varten

Lataa ilmainen Harrastuspassi Play-kaupasta

Lataa ilmainen Harrastuspassi iStoresta

FunAction harrastusstartti

Operaatio Pulssi – toimintaa 12-18-vuotiaille

Nyt-liikuntaneuvonta