08.9.2020

Kouluun kyyditseminen on mukava karhunpalvelus lapselle

Markkinointi ja viestintä
Helsingin kaupunki
Suomi on lasten koulumatkojen aktiivisessa kulkemisessa mallimaita. Meillä on kansainvälisesti vertailtuna hyvin turvallinen maa ja pitkät perinteet lasten itsenäiselle kulkemiselle.

 

Oletko tullut ajatelleeksi, että omin voimin kuljettu koulumatka on lapselle arvokas liikuntaharrastus? Aktiivisella koulumatkakulkijalla on liikuntaharjoitukset kymmenen kertaa viikossa, ja esimerkiksi 15 minuutin koulumatkasta kertyy arkipäivinä jo puolet suositellusta liikunta-annoksesta. Koulumatkapyöräilyssä on tärkeää olla toimiva kulkupeli, mutta muuten kyse ei ole välineurheilusta. Koulumatkan kulkeminen omin voimin on myös ainoita harrastuksia, jotka eivät edellytä vanhemmilta lisää autoilua ­– päinvastoin!

Aktiivisen koulumatkan hyötyjä on paljon. Aamuinen ulkoilu herättelee tehokkaasti koulupäivään ja parantaa tutkitusti vireyttä oppitunneilla. Vireys ja keskittymiskyky ovat tärkeitä oppimisen edellytyksiä. Kunnon kasvamisen lisäksi aktiivisen kulkemisen opettelulla rakennetaan myös tervettä aikuisuutta: oppi arkiliikkumisesta omin voimin on tärkeä osa liikuntakasvatusta. Tutkimusten mukaan lapsuusajan aktiivinen kulkeminen näkyy positiivisesti myös aikuisiän kulkutavoissa.

Anna arjen liikuttaa!

Liikenteen vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen puhutaan paljon, ja henkilöautot tuottavatkin suurimman osan liikenteen hiilidioksidipäästöistä. Vanhemmista yli 85 prosenttia on sitä mieltä, että koulumatkoista alle kahden kilometrin matka on sopiva kävellen ja alle kolmen kilometrin matka pyöräillen. Kuitenkin me aikuiset teemme suurimman osan tämän mittaisista matkoista autolla. Ottamalla mallia lapsilta voimme samalla vähentää pienhiukkaspäästöjä, jotka voivat olla koulun lähettyvillä nelinkertaiset saatto- ja aamuliikenteen aikaan.

Kouluun kuljettamisen vähentäminen on myös turvallisuusteko. Vaikka vakavat onnettomuudet ovatkin koulumatkoilla onneksi harvinaisia, saattoliikenne on turha riski kouluun käveleville ja pyöräileville oppilaille. Siksi pitkän koulumatkan takia kuljetettavien lastenkin koulumatkoihin olisi hyvä sisällyttää aktiivinen osuus jättämällä lapsi kyydistä vähän matkan päässä koulusta.

Suomessa on neljä vuodenaikaa, joista pyöräilyn kannalta huolettomin vietetään lomalla. Jos syksyn ja talven saapuessa pyörät nostetaan varastoon, on valittavana joko kävely, bussi tai autokyyti. Moottoriajoneuvosta tulee silloin entistä houkuttelevampi vaihtoehto, sillä pyöräilyn vaihtaminen kävelyyn tuplaa koulumatkaan kuluvan ajan. Säänkestävien vaatteiden käyttäminen tekee matkasta mukavamman, vaikka niiden käyttäminen voikin olla teinille vaikeaa. Toisaalta, siinä iässä moni asia on. Nastarenkaiden vaihtaminen pyörään on harvan lempihommaa, mutta onneksi se tarvitsee tehdä vain kahdesti vuodessa. Kouluun kuskaaminen puolestaan on päivittäistä.

Liikkuva koulu -ohjelman kyselytutkimuksessa mukavuus ja kätevyys nousivat esiin yleisimpinä syinä oppilaiden moottorikulkuneuvoilla kuljettuihin koulumatkoihin. Mahdollisuus päästä auton, bussin tai mopon kyydissä oli yleisin syy sekä vanhempien että lasten vastauksissa. Vanhemmista moni myös kuljetti lastaan siksi, että lapsi ei viitsi kulkea kouluun kävellen tai pyörällä.

Vanhempana haluamme tietenkin lapsemme parasta, ja välittämisen osoittaminen arjen ryppyjä silittämällä tapahtuu usein aivan huomaamatta. Asioiden tekeminen lapsen puolesta on lapselle mukavaa ja helppoa, mutta ovatko koulumatkat tässä suhteessa kuten kotiläksyt? Molemmista on lapselle eniten hyötyä itse tehtyinä?

 

Jouni Kallio, tutkija
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Joonas Niemi, koordinaattori, Fiksusti kouluun
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Viimeisimmät artikkelit