Markkinointi ja viestintä
Helsingin kaupunki
Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla näkyvästi, että Uudellamaalla asuvat koululaiset ovat paremmassa fyysisessä kunnossa kuin ikätoverinsa muualla Suomessa. Tulos on monelle alueen kunnalle ilahduttava osoitus onnistuneesta toiminnasta lasten ja nuorten parhaaksi. Syventyminen vuosikohtaisiin vuosilta 2016-2019 mittaustuloksiin osoittaa kuitenkin, että monipuolisen arkiliikkumisen ja liikunnan edistäminen ovat edelleen ajankohtaisia asioita. Helsingissä lasten ja nuorten kestävyyskunto on laskenut vuosittain. Istuva elämäntyyli näkyy erityisesti poikien kehon liikkuvuudessa. Lähes kolmannes 8.-luokkalaisista pojista ei kykene istumaan alaselkä ojennettuna. Liikkuminen tukee onnistunutta koulutyötä myös oppimisvalmiuksien, keskittymiskyvyn ja kouluviihtyvyyden näkökulmista.

 

Lasten ja nuorten elämä on muuttunut radikaalisti vuosikymmenten aikana myös liikkumista koskien. Vaikka yhä useampi lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa eri tavoin, vain kolmannes yltää suositusten edellyttämään tuntiin rasittavaa liikettä päivittäin. 95 prosenttia koululaisista on ruudulla yli suositellun ajan. Yläkouluikäisillä fyysinen aktiivisuus on erityisen vähäistä ja paikallaanoloa voi kertyä jopa 10 tuntia päivässä. Vaikka näitä ei Move!-tutkimus mittaa, on ne tuloksista luettavissa.

Aihe ei ole sinällään uusi. Yksittäiset asiantuntijat ovat nostaneet esille, että läheskään kaikki koululaiset eivät enää pääse kyykkyyn, niska- ja hartiaseudun sekä alaselän vaivat ovat yleistyneet ja kännykkäniska vaivaa useita.
Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä voi ja tulee harjoittaa. Move!-tulokset kertovat, että Helsinki on oikealla suunnalla tarttuessaan liikkumisen edistämiseen vuosi sitten käynnistetyllä liikkumisohjelmalla, joka koostuu liki 60 toimenpiteestä. Ohjelmassa liikkumista ei ole jätetty ainoastaan liikuntapalveluiden asiaksi, vaan jokainen toimiala on löytänyt roolinsa ja konkreettisen tekemisensä liikkumisen lisäämisessä.

”Move!-tulokset osoittavat, että paljon hyvää lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen on jo tehty. Suuren kaupungin haasteena on kyetä reagoimaan erityisesti hyvinvoinnin voimakkaaseen polarisaatioon. Edelleen tarvitaan kekseliäisyyttä ja määrätietoista toimintaa myös istumisen vähentämiseksi ja erityisesti yläkoululaisten liikkumisen lisäämiseksi. Kodin merkitys lapsen liikkumiseen kannustamisessa on olennainen. Tärkeintä on oivaltaa, että liikkumisen ei aina tarvitse olla suuren vaivannäön takana. Pienetkin arjen teot auttavat”, toteaa perusopetuksen aluepäällikkö Arjariitta Heikkinen.

Liikkumisohjelmassa huomio on kiinnitetty painokkaasti varhaislapsuuteen. Toisin kuin on totuttu ajateltavan, pienet lapset eivät olekaan aina liikkeessä, vaan istuvat arjessaan yllättävän paljon. Viesti on huolestuttava, sillä tottumukset liikunnallisuuteen luodaan jo 3-vuotiaana. Liikunnallinen lapsuus ennustaa liikunnallisempaa elämänkaarta.

Olennaista on tiedostaa, että ohjattu liikuntaharrastus tai päiväkotipäivä eivät automaattisesti riitä takaamaan pienen lapsen riittävää liikkumista. Alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmillensa tarjotaankin jatkossa entistä enemmän mahdollisuuksia maksuttomaan, perheiden yhteiseen liikkumiseen mm. liikunnallisten Perhehulinoiden toimintamallilla. Omatoimiseen liikkumiseen kannustavia Hulinoita järjestetään jatkossa aiempaa enemmän eri puolilla Helsinkiä niin arki-iltaisin kuin viikonloppuisin.

”Kaupunki tavoittaa lapsiperheet kattavasti, mutta palveluiden välistä yhteistyötä ei ole tehty riittävästi. Olemme työskennelleet tänä vuonna tiiviisti yhdessä neuvolan, lapsiperheiden kotipalvelun, päiväkotien, liikuntapalveluiden ja leikkipuistojen kanssa. Yhteistyö on opettanut ja motivoinut meitä kaikkia. Ensi vuonna haemme uusia alueellisia liikkumisratkaisuja yhdessä perheiden kanssa. Lisäksi kampanjoimme perheille liikkumisen merkityksestä ja jaamme tietoa, vinkkejä ja mahdollisuuksia liikkumisen lisäämiseen. Liikkumisen teema lisätään myös Neuvola päiväkodissa –malliin”, korostaa perhe- ja neuvolatyön päällikkö Monica Lindberg.

Koulun merkitys liikkumisen mahdollistajana tunnetaan aiempaa paremmin mm. kansallisen Liikkuva koulu –toimintamallin myötä. Tämä näkyy myös Helsingissä.

Vuonna 2019 Helsinki on kunnostanut 10 koulupihaa ja pitkäjänteisempää suunnitelmaa pihojen kunnostamiseksi valmistellaan parhaillaan.

Helsinki valitsi koulumatkaturvallisuuden kehittämisen aiheekseen Bloomberg Philantrophies –säätiön kansainvälisessä Partnership for Healthy Cities –verkostossa. Asia on tärkeä, sillä lihasvoimin kuljettu koulumatka muodostaa osalle lapsista suuren osan vaaditun reippaan liikkumisen määrästä. Tulevien vuosien aikana kaupunki rakentaa kymmeniä kilometrejä pyöräväyliä ja tuhansia pyörätelineitä ympäri kaupunkia. Myös koulujen pyöräpysäköinnin tilaa selvitetään. Kööpenhaminan oppeja pyöräilyyn liittyen siirretään Helsinkiin EU-rahoitteisessa Handshake-hankkeessa.

Kouluissa on toteutettu yhteistä harrastusaikaa syksystä 2019 lähtien, Mellunkylässä, Kannelmäessä ja Malminkartanossa pilotoidaan harrastusten järjestämistä koulupäivän päätteeksi sekä yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa valmistellaan digitaalista harrastuspassia, joka auttaa yläkouluikäisiä löytämään tehokkaasti alueensa harrastustarjonnan mobiilisovelluksen kautta.

Move!-mittaukset tuottavat arvokasta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ennaltaehkäisevällä otteella. Tulosten keräämistä ja analysointiakin tärkeämpi asia on mittaustulosten hyödyntäminen koulun arjessa ja erityisesti eniten tukea tarvitsevien lasten liikkumiseen kannustamisessa. Helsinki tarttuu Move!-järjestelmän kehittämiseen alkuvuodesta 2020 kaupungin eri palveluiden voimavarat yhdistäen.

 

Lisätiedot:
Minna Paajanen, Liikkumisohjelman projektipäällikkö, puh. 09 310 21162, minna.paajanen@hel.fi
Lisätietoja liikkumisohjelmasta

Liikkumisohjelma – Älä rajoita. Mahdollista!
Liikkumisohjelma on Helsingin kaupungin strateginen kärkihanke, jonka tavoitteena on saada kaupunkilaiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän. Ohjelmassa on kysymys liikkumisen aiempaa kokonaisvaltaisemmasta ymmärtämisestä, edistämisestä ja koordinoinnista. Ohjelmalla ei haluta patistaa tai painostaa, vaan tuoda positiivisella tavalla esiin kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia liikkumiseen. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten asenteisiin, madaltaa liikkeelle lähtemisen kynnystä ja lisätä liikkumisen iloa. Päämääränä on, että liikkuminen Helsingissä on helppo, sujuva ja houkutteleva arjen valinta.

Viimeisimmät artikkelit