08.9.2020

Päivittäinen liikkuminen luo pohjan terveelle kasvulle ja kehitykselle

Markkinointi ja viestintä
Helsingin kaupunki
Motiivit liikkua ovat yksilöllisiä. Yksi motivoituu liikkumisen tuomasta hyvästä olosta, toinen rauhoittumisesta luonnossa, kolmas parhaaseen yltämisestä ja neljäs kunnon kohottamisesta. Istumisen vähentämisen ja liikkumisen lisäämisen vaikutukset tunnetaan kaiken aikaa syvällisemmin. Kiistattomasti todennettujen terveysvaikutusten lisäksi yhä enemmän puhutaan oppimis- ja keskittymiskyvystä, arkiliikkumisen ympäristövaikutuksista tai koulussa jaksamisesta.

 

Anna arjen liikuttaa!

Päivittäinen, monipuolinen liikkuminen luo pohjan lasten ja nuorten terveelle kasvulle ja kehitykselle. Tutkimusnäyttöä liikkumisen suotuisista vaikutuksista sydämeen, verenkiertoelimistöön, luustoon, lihaksiin ja yleiseen jaksamiseen on hyllymetreittäin. Liikuntasuosituksen mukaan kouluikäisten lasten ja nuorten tulisi liikkua 1-2 tuntia monipuolisesti päivittäin.

Tutkimustulokset konkretisoituvat myös lasten ja nuorten arkielämässä. Kansallisen LIITU-tutkimuksen (2018) mukaan riittävästi liikkuvista koululaisista 93 prosenttia kokee terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi. Terveytensä huonoksi arvioineiden osuus on vähiten liikkuvien ryhmässä yli kuusinkertainen verrattuna suositusten mukaan liikkuviin. Vähiten liikkuvien lasten ja nuorten joukossa fyysiset kivut ja oireet ovat yleisempiä kuin aktiivisesti liikkuvien keskuudessa.

Yksin tieto liikkumisen terveysvaikutuksista ei saa kansakuntaa kuitenkaan liikkumaan enemmän. Vaikka arvostamme terveyttä, tämä ei aina realisoidu arkielämän valinnoissa – ainakaan mikäli mittarina on tekojen pitkäjänteisyys.

“Harva meistä kykenee ajattelemaan arjessa tehtyjen valintojen terveysvaikutuksia vuosikymmenten päähän. Tämän vuoksi olen ilahtunut siitä, että tietoa liikkumisen vaikutuksista ympäristöön, oppimiseen, mielen hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen saadaan koko ajan lisää. Yksilölliset motiivit vaihtelevat. Kun yksi motivoituu kilpailusta, toista puhuttelee pyöräily ympäristösyistä ja kolmas hakeutuu luontoon rauhoittumaan.

Yhä paremmin tiedetään, että liikkuminen tukee lasten ja nuorten koulumenestystä ja viihtymistä koulussa. Fyysisen aktiivisuuden on havaittu edistävän myös lasten tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta sekä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoja. Liikkuva lapsuus tukee terveen itsetunnon ja minäkäsityksen kehittymistä sekä liikunnallisia tottumuksia myös aikuisena. Yhdessä tekeminen opettaa vuorovaikutustaitoja ja suurella osalla liikuntaharrastusta kantavana voimana ovatkin kaverit.

Yksinkertaisesti liikkuva arki tekee päivistä parempia. Usein toistuvalla liikunnalla on yhteys riittävään ja virkistävään yöuneen – samoin urheiluseuratoimintaan osallistumisella. Liikkuminen luonnossa tai metsässä taklaa ahdistuneisuutta ja stressiä. Monesti arkiliikkuminen myös säästää aikaa ja rahaa: pyöräily on nopein tapa liikkua lyhyitä matkoja”, toteaa liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen.

Yhä useampi lapsi ja nuori pääsee kiinni liikkumisen positiivisiin vaikutuksiin silloin, kun tuemme ja arvostamme nykyistä paremmin erilaisia tapoja ja syitä liikkua. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla liikunnallinen. Olennaisin asia on ymmärtää, että liikkumisen moninaisten hyötyjen saavuttaminen ei vaadi ihmetekoja. Lasten ja nuorten hyvinvointi paranee, kun pyöräily ja kävely lisääntyvät, väli- ja oppitunnit ovat aktiivisia, valitaan hissi rappusten sijaan ja tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia harrastaa. Aikuinen on lapselle esimerkki ja tärkein liikkumisen mahdollistaja.

 

Lähteet:

Viimeisimmät artikkelit